Nurmikasvilajien vertailu Pohjois-Kainuussa

vKirjasto Aj-

Timoteilajikkeissa on varaa valita

Timotein lajikevalikoima on nurmiheinistämme suurin. Uusimpia lajikkeita ovat Tammisto II, Vega ja Vähäsöyrinki. Eteläisimmässä Suomessa lajikevalinnassa korostuu kokonaissadon lisäksi hyvä jälkikasvukyky. Pohjoisemmilla viljelyalueilla lajikevalintaan vaikuttaa myös hyvän talvenkestävyyden vaatimus.vo

Kolme uutta timoteita pelloille

Timotein lajikevalikoima on laajentunut kolmella uudella lajikkeella. Viime vuonna lajikeluetteloon hyväksytyt Tenho ja Uula sekä tänä vuonna hyväksytty Nuutti tuovat oman lisänsä timotein jo varsin laajaan lajikevalikoimaan.vo

The aetiology of extreme tall stature in a screened Finnish paediatric population

Publisher Copyright: © 2021 The AuthorsBackground: Extremely tall children (defined as height SDS (HSDS) ≥+3) are frequently referred to specialized healthcare for diagnostic work-up. However, no systematic studies focusing on such children currently exist. We investigated the aetiology, clinical features, and auxological clues indicative of syndromic tall stature in extremely tall children subject to population-wide growth monitoring and screening rules. Methods: Subjects with HSDS ≥+3 after three years of age born between 1990 and 2010 were identified from the Helsinki University Hospital district growth database. We comprehensively reviewed their medical records up to December 2020 and recorded underlying diagnoses, auxological data, and clinical features. Findings: We identified 424 subjects (214 girls and 210 boys) who fulfilled the inclusion criteria. Underlying growth disorder was diagnosed in 61 (14%) patients, in 36 (17%) girls and 25 (12%) boys, respectively (P=0•15). Secondary causes were diagnosed in 42 (10%) patients and the two most frequent secondary diagnoses, premature adrenarche, and central precocious puberty were more frequent in girls. Primary disorder, mainly Marfan or Sotos syndrome, was diagnosed in 19 (4%) patients. Molecular genetic studies were used as a part of diagnostic work-up in 120 subjects. However, array CGH or next-generation sequencing studies were seldom used. Idiopathic tall stature (ITS) was diagnosed in 363 (86%) subjects, and it was considered familial in two-thirds. Dysmorphic features or a neurodevelopmental disorder were recorded in 104 (29%) children with ITS. The probability of a monogenic primary growth disorder increased with the degree of tall stature and deviation from target height. Interpretation: A considerable proportion of extremely tall children have an underlying primary or secondary growth disorder, and their risk is associated with auxological parameters. Clinical features related to syndromic tall stature were surprisingly frequent in subjects with ITS, supporting the view that syndromic growth disorders with mild phenotypes may be underdiagnosed in extremely tall children. Our results lend support to comprehensive diagnostic work-up of extremely tall children. Funding: Päivikki and Sakari Sohlberg Foundation, Foundation for Pediatric Research, and Helsinki University Hospital research grants.Peer reviewe

Lakka kasvaa viljeltynäkin

Lakan viljelyä on kokeiltu Kainuussa kuuden vuoden ajan. Tulokset ovat olleet lupaavia. Tällä hetkellä Kainuun alueella on noin kolme hehtaaria lakkapeltoja, ja pienimuotoisia viljelykokeiluja on perustettu muuallekin Väli- ja Pohjois-Suomen alueelle.vo

Ruokonata Retu on satoisa ja kestävä kasvi rehunurmiin

Ruokonata tuottaa kolmivuotisissa nurmissa keskimäärin 12 prosenttia suuremman kuiva-ainesadon kuin nurminata. Satoetu syntyy erinomaisesta jälkikasvusta. Ensimmäisen vuoden kevätniiton sato on tavallisesti nurminataa pienempi, mikä viittaa hitaaseen perustumiseen. Ruokonata on kestävä ja kolmantena vuonna sato on ollut suurempi kuin ensimmäisenä vuonna. Sitä vastoin nurminadan kolmannen vuoden sato on selvästi ensimmäisen vuoden satoa pienempi.vokKV

Lakasta viljelykasvi?

Lakka (Rubus chamaemorus L.) on Pohjois-Suomen arvokkaimpia luonnonmarjoja. Vuosittaiset satovaihtelut ja poimijapula vaikeuttavat marjojen ostajien ja jatkojalostajien toimintaa. Lakan saaminen peltoviljelyyn varmistaisi marjojen tarjontaa, koska luonnossa satovaihtelua aiheuttavat riskitekijät pystytään peltoviljelyssä hallitsemaan paremmin. MTT Kainuun tutkimusasemalla Sotkamossa on tutkittu lakan viljelyn edellytyksiä kenttäkokeissa MTT:n ja ProAgria Kainuun yhteistyönä.Tässä esitellyt kolme koetta, kasvualustakoe, lannoituskoe sekä lajikekoe, perustettiin MTT Kainuun tutkimusasemalle elokuussa 1999. Vuosina 2001–2004 niistä seurattiin sadontuottoa ja versonkasvua. Kasvualustakokeessa verrattiin lakan kasvua neljässä erilaisessa maalajissa tai kasvualustassa, lannoituskokeessa tutkittiin erikseen N-, P- ja K-lannoituksen vaikutuksia ja lajikekokeessa verrattiin neljää norjalaista lajiketta.Parhaaksi kasvualustaksi osoittautui vaalean rahkaturpeen ja maatumattoman rahkasammalen sekoitus 1:1. Lakka kasvoi erittäin huonosti kivennäismaassa (LjHHt). Kaksi muuta kasvualustaa, edellä mainitun kivennäismaan ja vaalean rahkaturpeen sekoitus 1:1 sekä kivennäismaan ja maatumattoman rahkasammalen sekoitus 1:1 sijoittuivat tuloksissa näiden kahden käsittelyn välille.N-, P- tai K-lannoitus ei vaikuttanut lakan sadontuottoon. Vuoteen 2003 saakka lannoitus ei vaikuttanut myöskään lakan versonkasvuun. Vuonna 2004 kokeessa olleen parhaan versotiheyden, noin 600 kpl/m2, saavuttamiseen tarvittava kasvualustan lannoitusvuoden 2000 typpipitoisuus oli ≥600 mg/l, fosforipitoisuus ≥30 mg/l ja kaliumpitoisuus ≤200 mg/l. Kokeessa testattiin ravinteita vain erikseen. Ravinteiden yhdysvaikutuksia ei testattu.Lajikekokeessa verrattiin norjalaisia satoa tuottavia emilajikkeita Fjellgull ja Fjordgull sekä pölyttäviä hedelajikkeita Apollen ja Apolto. Emilajikkeista satoisammaksi osoittautui Fjellgull. Versonkasvussa ei ollut lajikkeiden välisiä eroja.Kokeissa luotiin tarpeellista pohjatietoa lakan viljelyä varten. Lakan viljelyvaatimukset tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti ja tutkimustarve on suuri. Vuosina 2005–2007 MTT Kainuun tutkimusasemalla jatketaan edelleen uusissa kokeissa lakan kasvualusta- ja lajikekysymysten selvittämistä

Impact of major life events on breast-cancer-specific mortality : A case fatality study on 8000 breast cancer patients

Background: It has been suggested that long-term activation of the body's stress-response system and subsequent overexposure to stress hormones may be associated with increased morbidity. However, evidence on the impact of major life events on mortality from breast cancer (BC) remains inconclusive. The main aim of this study is to investigate whether major negatively or positively experienced life events before or after diagnosis have an effect on BC-specific mortality in women who have survived with BC for at least 2 years. Methods: We conducted a case fatality study with data on life events from a self-administered survey and data on BC from the Finnish Cancer Registry. Cox models were fitted to estimate BC mortality hazard ratios (MRs) between those who have undergone major life events and those who haven't. Results: None of the pre-diagnostic negative life events had any effect on BC-specific mortality. Regarding post-diagnostic events, the effect was greatest in women with moderate scores of events. As for event-specific scores, increased BC mortality was observed with spouse unemployment, relationship problems, and death of a close friend. By contrast, falling in love and positive developments in hobbies were shown to be associated with lower BC mortality (MRs 0.67, 95% CI: 0.49-0.92 and 0.74, 95% CI: 0.57-0.96, respectively). In an analysis restricted to recently diagnosed cases (2007), also death of a child and of a mother was associated with increased BC mortality. Conclusions: Some major life events regarding close personal relationships may play a role in BC-specific mortality, with certain negative life events increasing BC mortality and positive events decreasing it. The observed favorable associations between positive developments in romantic relationships and hobbies and BC mortality are likely to reflect the importance of social interaction and support. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Integrating Prisoners of War Dataset into the WarSampo Linked Data Infrastructure

Peer reviewe